maanantai 30. heinäkuuta 2012
tiistai 17. heinäkuuta 2012
Nadja à Paris
Written and played by Nadja Tesich.
(english subtitles)
---
Olin itse Toulousissa ja kirjoitin gradua Henri Michaux'sta,
mutta täsmälleen tuollaista Ranskassa oli.
Mukava ajatella, että kokemus ei ollut juuri millään lailla yksilöllinen
vaan yksinkertainen ja jaettavissa oleva.
tiistai 10. heinäkuuta 2012
"lili marlene,
me emme voi antaa tuntien raiskata sekunteja"
voi leikkiä ettei ole yö
keittää espressoa ja sekoittaa siihen soijamaitoa
mennä terassille juomaan sitä ja
polttaa pojan käärimää tupakkaa, jollaisia ei normaalisti huoli
voi lounaan sijasta syödä pehmistä ja rasiallisen kirsikoita
ja törmätä sattumalta ystävään puhua aavekaupungeista
ja sopia että menemme kaikki yhdessä
kortepohjan hylätylle paloasemalle kun on yötön yö
pojalla minun punaiset samettihousuni
ja hän tanssii hölmösti balettia jonkin ambientin tahtiin
editoi piisiä kuulokkeet päässä
luen runoa ja istun kuusen alla ja
puhumme kaiken tekemisen taiteenkin lähtökohdista
niiden on on oltava rehelliset
olen onnellinen
lasken puiston liukumäestä enkä syö ruokaa
vaan ostan lontoonrakeita
ja juon lasin viiniä joka piti ruuan kanssa
en ikinä ajatellut että olisi mitään tällaista
ostan valkoista piirustuspaperia kissan pääkallojen piirtämistä varten
viisi filmiä kameraan on tulossa
aukeilevat ilmansuunnat
"lili marlene
me voimme muovata TILANTEET"
me emme voi antaa tuntien raiskata sekunteja"
voi leikkiä ettei ole yö
keittää espressoa ja sekoittaa siihen soijamaitoa
mennä terassille juomaan sitä ja
polttaa pojan käärimää tupakkaa, jollaisia ei normaalisti huoli
voi lounaan sijasta syödä pehmistä ja rasiallisen kirsikoita
ja törmätä sattumalta ystävään puhua aavekaupungeista
ja sopia että menemme kaikki yhdessä
kortepohjan hylätylle paloasemalle kun on yötön yö
pojalla minun punaiset samettihousuni
ja hän tanssii hölmösti balettia jonkin ambientin tahtiin
editoi piisiä kuulokkeet päässä
luen runoa ja istun kuusen alla ja
puhumme kaiken tekemisen taiteenkin lähtökohdista
niiden on on oltava rehelliset
olen onnellinen
lasken puiston liukumäestä enkä syö ruokaa
vaan ostan lontoonrakeita
ja juon lasin viiniä joka piti ruuan kanssa
en ikinä ajatellut että olisi mitään tällaista
ostan valkoista piirustuspaperia kissan pääkallojen piirtämistä varten
viisi filmiä kameraan on tulossa
aukeilevat ilmansuunnat
"lili marlene
me voimme muovata TILANTEET"
maanantai 9. heinäkuuta 2012
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
In a Manner of speaking
I just want to say
That I could never forget the way
You told me everything
By saying nothing
It's a rainy night
kotini pihalla suuri lehtikuusi
lasiterassilla palaa kaksi kynttilää
keskeneräisen kerrostalon päälle on
levitetty hennon valkoinen suojaharso
varautuneisuutta minussa,
sunday morning, kuuntelen lyhyttä pätkää velvet undergroundin
ja nicon yhteislevyltä
hyvin iloista laulua,
lp-soittimen kajareista toinen revitään alas
sanelukonetta heilutetaan
laulu muuttuu tärähteleväksi kolinaksi
tärinästä sävelletään musiikkia
ensimmäinen yhteys,
piha on vyöhyke 1, on tutkittava etukäteen minne voi kävellä
hän kuulee vyöhykkeen aavekoneiden äänet
maamme on vallannut
hyljättyjen teollisuuskaupunkien kuolemanhiljaisuus
esitämme työtä
teemme kolinaa
juhannus, syömme neljäntäytteen pitsaa,
haaleasti juuston alta erottuvat
persikka, feta, suolakurkku ja kananmuna
minä pidän tästä kaikesta
varsinkin silloin kun seison sateenvarjon alla
heinäkuun kosteassa hämärässä kädessä kahvikuppi
kivan pojan kanssa
joka kävelee paljain varpain
läheisen kerrostalon ikkunassa palaa valo
poltan tupakkaa toiston pysyvyys
sade tekee fraktaaleita vesilätäkköön
onko olemassa maita tai vyöhykkeitä, joissa on enemmän olemassa?
jossa kaikki toiveet toteutuvat?
tai edes se toive, jota ei itse tiedä kantavansa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)