Matkabaari, Sysmä

La vie quotidienne

Je regardais des épisodes Hercule Poirot d'Agatha Christie. J'essaiais d'aller à la picine mais une carte bleue n'y marchait pas. Je lisais les traductions de fragments et aphorismes de Michaux que j'avais fait et decidais de continuer ce travail demain. Je bouvais beaucoup d'eau et ne mangeais pas de smoothie à la framboise que je veux manger demain. À plus, je regardais des belles filles en sous-vêtements sur Internet. Alors quelle bonné journée!

Des bisous à vous mes chers lecteurs!

Ici quelques fragments ravissants dont j'ai trouvé quand je lisais Tekstinauhoja - In large, well organized termite colonies, une anthologie de poèmes de Henriikka Tavi et Mikael Brygger.

overwriting is over, the nymphs develops

you'll run into several egg-laying queens

a shadow behind the image - try to escape

our both eyes, binocular vision, distance

but rocks only record the earth's history

the life cycle looking to complete itself

species that walk on the surface of water

found fossilised insects of enormous size

Le thème d'aujourd'hui c'est un chanson de Jacqueline Taïeb La Fac de lettres. Nous sommes allées au bar 39 et au bar de Hotel avec Sigrid. J'ai appris plusieur choses interessantes sur Romanie. Sigrid m'a dit une chose specialement absurde et ravissant que normalement le weekend en Romanie elle examine des grottes cachés parfois profond de100 mètres. La même fille que habite à Cluj-Napoca dans un région de Transylvanie. Adorable et macabre en même temps! Nous avons aussi parlé sur la France. Comment c'est amusante de discuter avec quelque'un qui a aussi étudie la langue française et savait quelque chose la littérature française. En plus c'est étrange que c'est possible de faire ici à Sysmä comme dans les decors de film de Aki Kaurismäki. Quand nous sommes sorties nous ne voyons personne. Seulement des flocons de neige tombeaient du ciel sur des toites silenceux.

La nuit paisable à vous!

Tyhjä ja täysi - Kiinalaisen maalaustaiteen kieli

I osa

Kiinassa maalaustaide kohotetaan kaikkien muiden taiteenlajien yläpuolelle*, koska ajatellaan, että sen avulla on mahdollista paljastaa maailmakaikkeuden salaisuus. Verrattuna runouteen, kiinalaisen kulttuurin toiseen vuorenhuippuun, maalaustaide ruumiillistuessaan alkuperäisessä tilassa, kykenee luomisen tapahtumien ilmaisemisen lisäksi osallistumaan itse niiden eleisiin. Uskonnollisten suuntauksien ulkopuolella esimerkiksi tietyissä zen-buddhalaisissa traditioissa, maalaustaidetta pidetään hengellisenä harjoituksena.

Maalaustaide perustuu pääfilosofiaan, jonka tarkoitus on tuoda ilmi tarkat kosmologiaan, ihmisen kohtaloon sekä ihmisen ja maailmankaikkeuden suhteeseen liittyvät käsitykset. Maalaustaiteen soveltaessa tämän filosofian käytäntöön, se esittää erityisen kokemisen ja elämisen tavan. Sen pyrkimyksenä on luoda pelkän representaation sijaan välitila, jossa todellinen elämä on mahdollista. Kiinassa taide ja elämäntaito ovat sama asia.

Tästä näkökulmasta kiinalainen esteettinen filosofia tarkastelee kauneutta aina suhteessa totuuteen. Täten traditio esittää taideteoksen arviointia varten kolme sen taidokkuutta arvioivaa tasoa, jotka ovat neng-p'in 'täydellisellä lahjakkuudella tehty työ', miao-p'in 'yliluonnollista olemusta ilmentävä työ' ja shen-p'in 'jumalallista henkeä ilmentävä työ'*. Määritelläkseen kaksi ensimmäistä tasoa neng-p'in ja miao-p'in pystytään nimeämään useita alatermejä, jotka nousevat toisinaan esiin kauneuden käsitteen yhteydessä. Sen sijaan termiä shen-p'in käytetään ainoastaan työstä, jonka sanoinkuvaamattomat ominaisuudet näyttävät yhdistyvän alkuperäiseen maailmankaikkeuteen. Ideaali, joka johdattaa kiinalaista taiteilijaa, on luoda elävä mikrokosmos, jonka pohjalta myös makrokosmoksen toiminta tulee mahdolliseksi.

Huom. On myös olemassa taso 'kategorioiden ulkopuolella' i-p'in 'spontaania kykyä ilmentävä työ'. Tässäkin kohdassa on syytä huomata lähtökohtainen ihmisen ja luonnon välinen yhteisymmärrys.

*Maalaustaiteen johtava asema tuodaan esille kaikissa kiinalaisissa tutkimuksissa. Länsimaisen taidehistorian piirissä mm. P.Swann ja W. Cohn ovat kirjoittaneet aiheesta; P. Swann "Kiinalaiset pitävät maalaustaidetta ainoana todellisena taiteena" ja W.Cohn "Pitkän aikaa kiinalaiset ovat pitäneet maalaustaidetta yhtenä ihmisluonnon nerouden elävimpänä ilmentymänä ja heidän maalauksensa ovat myös heidän maailmankäsityksenä summa".


Yleisesti teoksesta: Tyhjä ja täysi pyrkii esittelemään kiinalaisen estetiikan keskeisimmät perusajatukset. Teoksen metodi on semioottinen toisin sanoen kirja ei sisällä kaikkia aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja historiallisia virtauksia, eikä myöskään kaikkia kiinalaisen maalaustaiteen tekniikkaan liittyviä termejä. Teoksen kokoavan idean taustalla on ajatus, että kaikki teoreettiset suuntaukset syntyvät tietyssä kulttuurisessa kontekstissa ja sisältävät implisiittisesti tämän kulttuurisen kontekstin tuottaman osan, joka on tarpeellista tuoda esiin. Samoin maalauksen tekniikkaan liittyviä termit eivät ole kulttuurikontekstistaan irrallisia elementtejä, vaan muotoutuvat tietyssä kulttuurissa tiettynä aikana täysin orgaanisesti erilaisin tavoitteeineen ja  kompositioon liittyvine lakeineen. Kirja tarkastelee kiinalaisen estetiikan käytännön sovelluksia, toimintaa ja sisäistä rakennetta. Kirja on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa keskittyy esittelemään aihetta yleisesti tarkastellen kiinalaiselle estetiikalle keskeistä tyhjyyden käsittettä. Toisessa osassa tarkastellaan tiettyjen taiteilijoiden maalauksia välillä teoreettisesta ja välillä teknisestä näkökulmasta. Kirjan tavoitteena on antaa lukijalle käytännön valmiuksia kiinalaisen maalaustaiteen arviointiin.

Referoitu François Cheng'in 1991 ilmestyneestä teoksesta Vide et plein.
Riikka A.H.