Katsoin Brian Enosta kertovan dokumentin Imaginary Landscapes. Dokumentin äänimaisema on lähellä unta ja mielikuvitusta. Kuva virtaa jokien tavoin pitkin valtateitä, aavikoita, suurkaupunkeja ja ruohotasankoja. On mustavalkoinen kaupunki, hiekan värisiä vuoria, sähköpylväitä, kubistisia keltaisia sinisiä ja valkoisia muotoja, tärähtäneitä esikaupunkialueita, hitaasti liikkuvia pilviä, joshua puita ja lähestyvä horisontti. "Haluan tietää, miltä kuviteltu näköala kuulostaa. Haluan, että kuulija tuntee käyneensä paikoissa, joita ei ole olemassa", Eno sanoo.